tiistai 18. joulukuuta 2012

Kiitos kurssilaisille!

Kiitokset pohdintojen ja kokemusten jakamisesta ja keskustelusta niin kurssin yhteisessä kuin omissa blogeissanne! Kurssisuoritukset ovat menneet rekisteriin ja kaikki viestintäsuunnitelman palauttaneet ovat saaneet siitä henkilökohtaista palautetta. Toivottavasti jaksatte vielä antaa palautetta myös kurssista Korppi-kyselyn kautta.

Näin kurssin päättyessä vielä muutama sana sosiaalisen median palvelujen käytön lopettamisesta. rilaiset haamutilit some-palveluissa eivät välttämättä anna hyvää kuvaa omistajastaan. Jotta tältä kurssilta ei jäisi turhia rippeitä verkkoon, niin voitte halutessanne poistaa kurssilla luomanne blogit ja Google-tilin Kopasta löytyvien ohjeiden avulla.

Palvelujen lopettamiseen on useita erilaisia syitä, mutta useimmiten kävijöiden/seuraajien/keskustelijoiden toivotaan seuraavan mukana toiseen palveluun. Siksi on hyvä varmistaa, että sinut tavoitetaan vielä palvelun käytön loputtua.

1) Kerro toisille, että lopetat palvelun käytön

  • Kerro uutinen profiilisivullasi tai esim. blogisi viimeisimpänä kirjoituksena. Varmista, että tämä tieto näkyy ensimmäisenä! 
  • Kerro myös mitä se tarkoittaa käytännössä. Aiotko esim. jättää blogisi verkkoon luettavaksi? Aiotko ottaa profiilisi ja/tai tuottamasi sisällöt kokonaan pois kyseisestä palvelusta? 
  • Jos mahdollista tai tarpeellista, niin kerro uutinen hyvissä ajoin etukäteen, jotta verkostosi jäsenet ehtivät saada tiedon ennen "katoamistasi".

2) Kerro mistä sinut ja/tai tuottamasi sisällöt löytää jatkossa

  • Jos aiot siirtää sisältösi toiseen palveluun, niin kerro, mikä tuo palvelu on.
  • Luo lisäksi linkki kyseiseen palveluun.
  • Jos uuden palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen, anna myös jokin muu yhteystieto tai kanava, jonka kautta sinut tavoittaa.

3) Ohjaa viestit uuteen paikkaan

Jos aiot jättää sisältösi tai profiilisi vanhaan verkkopalveluun, vaikka itse lopetat sen käytön, niin vältä katkoksia:
  • Ota tarvittaessa kommentointimahdollisuus pois päältä, jos et halua enää valvoa tai vastailla tuottamiesi sisältöjen (videoiden, blogitekstien jne.) saamiin kommentteihin.
  • Määrittele palvelun asetuksista, että sinulle ei voi enää lähettää yksityisviestejä tai varmista, että ne tulevat suoraan sähköpostiisi.

Unohtuiko jotain? Kerro lisävinkit kommenteissa!





maanantai 12. marraskuuta 2012

Viestinnän suunnittelu ja henkilökohtainen viestintäsuunnitelma (lopputehtävä)

Kurssin viimeinen osio kokoaa yhteen aiemmissa osioissa pohdittuja aiheita.

Social Media Map vol.1
Miltä sinun sosiaalisen median karttasi näyttää?
Kuva: Antti Kokkonen / zemalf / Flickr.

Suunnitelmallisesti someen

Googlaa “some-suunnitelma” ja “sosiaalisen median strategia”. Tarkastele osumia ja hahmota tärkeimmät asiat oman some-suunnitelman rakentamisessa.

Rakenna oma some-suunnitelma vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
  1. Miksi haluat osallistua sosiaaliseen median ja rakentaa ammatillista julkista identiteettiä? Millaisia tavoitteita sinulla on? Millaista henkilöbrändiä tavoittelet?
  2. Kenet tahdot tavoittaa? Mitkä ovat tärkeimmät kohderyhmäsi, joiden huomion ja luottamuksen haluat saada?
  3. Mitä sisältöjä julkaiset? Mitä et julkaise? 
  4. Missä foorumeissa toimit? Missä näyt? Keiden kanssa?
  5. Miten viestit? Millainen on viestintätyylisi? Millaista kieltä käytät? Millainen on profiilikuvasi? Miten se viestii haluamaasi henkilöbrändiä? Miten ilmaiset asiantuntijuuttasi?
  6. Kuinka paljon sinulla on aikaa käyttää somessa? Kuinka usein “sometat”? Miten varmistat jatkuvuuden?
Hyödynnä tehtävässä myös
  • alla olevasta listasta tai muualta löytämääsi kirjallisuutta
  • aiempia tehtäviä ja materiaaleja
Suunnitelman voi toteuttaa paitsi kirjallisena suunnitelmana myös posterina / infograafina. Muista lähdeviitteet!

Voit palauttaa tehtävän blogisi kautta TAI sähköpostitse kurssin opettajalle: tanja.valisalo_at_jyu.fi 


Kirjallisuutta

Aalto, T., & Uusisaari, M.Y., 2010. Löydy. Brändää itsesi verkossa.
Aalto, T & Uusisaari, M. Y., 2009. Nettielämää. Sosiaalisen median maailmat.
Lister, Martin, Dovey, Jon, Diggings, Seth, Grant Iain & Kelly, Kieran. 2003. New media. A Critical Introduction. Second Edition.
Rutledge, Patrice-Anne, 2008. The Truth about Profiting from Social Networking.

Nice to know

SomeTime KISS2012.
Nieminen, H. & Pörhölä, M. 2011. Lasten ja nuorten verkkokiusaamisen tutkimushaasteita. Prologi. Puheviestinnän vuosikirja 2011.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Välipala: Tutkijana mediassa

Tiedetoimittaja-lehden ensimmäisessä numerossa tänä vuonna on paljonkin kiinnostavia juttuja, jotka liittyvät kurssimme aiheisiin. Suosittelen erityisesti Minna Laukkasen juttua tutkijoiden roolista mediassa (s. 21 - 22) (pdf-tiedosto)

K y l m ä s o i t t e l o
Kuva: Pörrö / Flickr
Kurssin aikana teitä ovat tähän mennessä mietityttäneet myös monet käytännön asiat sosiaalisen median ja yleensäkin internetin hyödyntämisestä. Kommentoin tässä joitakin:

Onko perinteisistä kotisivuistani enää mihinkään vai tulisiko minun olla läsnä lukuisissa sosiaalisen median palveluissa?

Kotisivut eivät ole kokonaan "menneet muodista", mutta niiden tarkoitus on muuttunut. Kotisivut voivat toimia
  • tukikohtana, josta on linkit läsnäoloosi eri sosiaalisen median palveluissa
  • pysyvän tiedon säilytyspaikkana
Kotisivut voi rakentaa myös blogialustalle (esim. Blogger tai WordPress) luomalla sinne blogipostausten lisäksi (tai sijaan) pysyviä sivuja, josta esimerkkinä on tällä kurssilla Kurssi-info-sivu.

Tulisiko minun käyttää ilmaista vai maksullista palvelua?

Ilmaisten palveluiden pysyvyydestä ei ole takeita, eikä teknistä tukea tai päivityksiä välttämättä tule niin usein. Itse voisin maksaa ainakin wikistä ja pilvitallennuspalvelusta.
Oletko käyttänyt yliopiston wikiä? Kurkista wiki-ympäristön etusivua, niin näet listan yliopistolla käytössä olevista wiki-tiloista. Joukossa on mm. kurssiwikejä ja tutkimusryhmien wikejä. Wiki-työtilat ovat kokonaan avoimia, osittain suljettuja tai kokonaan suljettuja.
Lue lisää wikeistä Sisällöntuotanto-postauksessa.

Pilvitallennuspalvelut tarjoavat mahdollisuuden tallentaa tiedostot kotikoneen lisäksi verkkopalveluun. Tämä on toimiva menetelmä
  • varmuuskopiointiin
  • tiedostojen siirtämiseen vaikkapa kodin ja työhuoneen välillä
  • tiedostojen siirtämiseen ihmiseltä toiselle
Tunnettuja pilvitallennuspalveluja ovat Google Drive ja Dropbox.

Kirjoitan päivän mittaan saman päivityksen kolmeen eri some-palveluun - onko tässä järkeä?

Kannattaa ensin miettiä
  • sopivatko samat sisällöt Twitter-viestiin, Facebookin statuspäivitykseen, Academia.eduun, Yammeriin jne.?
  • ovatko kaikki käyttämäni kanavat tärkeitä omien verkostojeni ja kohderyhmäni tavoittamiseksi?
Jos vastasit kyllä, tarjolla on useita sosiaalisen median palvelujen yhteiskäyttöön tarkoitettuja sovelluksia, kuten Hootsuite ja Tweetdeck. Tablettitietokoneille ja älypuhelimiin on myös tarjolla sovelluksia tähän tarkoitukseen.

torstai 25. lokakuuta 2012

Sosiaalinen media ja lainsäändäntö - tekijänoikeus (tehtävä 12)


Tekijänoikeudet digitaalisessa ympäristössä ovat esillä mediassa jatkuvasti. Tekijänoikeuslainsäädännön ja digitaalisen maailman tomintakulttuurin välillä on tietty jännite. Teknisesti on mahdollista helposti omaksua toimintatapoja, jotka ovat ristiriidassa tekijänoikeuslain ja sen perinteisesti sovellutusten kanssa. Tekijänoikeuslaki on kuitenkin voimassa internetissä ja sosiaalisessa mediassa aivan samaan tapaan kuin muuallakin.

Tekijänoikeuden perusteiden tuntemiselle voi löytää ainakin kaksi hyvää syytä

  • Olet itse tietoinen omista oikeuksistasi.
  • Kunnioitat toisten oikeuksia, etkä tule vahingossakaan rikkoneeksi niitä.
Tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja on voimassa 70 vuotta tekijänsä kuolinvuoden päättymisestä. Se antaa tekijälle mm. yksinoikeuden päättää teoksensa esittämisestä, näyttämisestä, levittämisestä, kopioinnista ja teoskappaleiden valmistamisesta.

Käytännön vinkkejä tekijänoikeuksien kunnioittamiseen sosiaalisessa mediassa :


  • Voit siteerata tekstejä normaalisti. 
  • Voit vapaasti tehdä hyperlinkkejä mihin tahansa verkossa julkaistuun materiaaliin.
  • Tarvitset luvan toisten henkilöiden tuottaman sisällön kuten kuvan, äänen, videon tai kokonaisten tekstien julkaisuun. Julkaisuksi lasketaan myös esim. YouTube-videon upottaminen blogiin.
  • Jos et ole varma, etsi vastaus verkosta. Esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivustolla vastataan tekijänoikeuksia koskeviin kysymyksiin.


Tarmo Toikan loistava kaavio tekijänoikeuksista. Lähde liikkeelle oikeasta ylänurkasta  kohdasta "Tekijänoikeuslaki".
Kuva: Tarmo Toikka / Opettajan tekijänoikeus
Lue lisää:

Käyttöluvan antaminen

Miten haluat, että sinun materiaalejasi käytetään? Tekijänoikeudet antavat kattavan suojan teoksille. Toisaalta ne saattavat myös estää tuottamiesi sisältöjen leviämistä. Tekijänoikeuksistaan voi kuitenkin osittain luopua teosten leviämisen ja käytön helpottamiseksi. Tähän tarkoitukseen on luotu Creative Commons -lisenssijärjestelmä, jonka avulla voi helposti myöntää haluamiaan oikeuksia oman teoksen käytölle. Lisenssi perustuu ajatukseen avoimista sisällöistä. 

Valitse tehtävä.

A) Onko sinulla jokin polttava kysymys tekijänoikeudesta verkossa? Kysy tämän blogin kommenteissa, niin kurssin opettaja pyrkii vastaamaan. Vastaus saattaa tulla myös toiselta kurssilaiselta.

B) Tutustu Creative Commons -lisenssijärjestelmään. Voisitko kuvitella käyttäväsi jotain lisensseistä oman materiaalisi julkaisuun verkossa? Kommentoi lyhyesti blogissasi.

Sosiaalinen media ja lainsäädäntö - yksityisyys (tehtävä 11)

Miten sosiaalinen media suhteutuu tekijänoikeuksiin ja yksityisyyteen? Mitä tulisi huomioida valittaessa verkkopalveluja ja tuottaessa sisältöjä verkkoon?

Osa teistä toivoi kurssin alussa vastauksia yksityisyyden kannalta turvalliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Pelko henkilötietojen leviämisestä ja jopa identiteettivarkauksista voivat toimia tehokkaana esteenä arkea helpottavienkin palvelujen käyttöönotolle.

Missä maassa palvelua tarjoava yritys toimii? Suomalaisia yrityksiä koskee suomalainen lainsäädäntö.
Suuri osa sosiaalisen median palveluja tarjoavista yrityksistä toimii Yhdysvalloissa, jolloin suomalainen lainsäädäntö ei automaattisesti tuo käyttäjälle turvaa.

Lue käyttösäännöt (terms of service ja privacy policy) ja valitse palvelu, jonka käyttösääntöihin voit hyvillä mielin sitoutua. Samalla tiedät, mitä annat luvan tehdä henkilötiedoillasi. Käyttösääntöjen lukeminen voi tuntua puuduttavalta ja viedä aikaa, mutta siihen kannattaa  totutella. Tarvittaessa voit hakea apua asiantuntijoilta. Esimerkiksi Opetushallituksen Edu.fi-palvelus on koottu vertailutaulukko sosiaalisen median palvelujen käyttöehdoista, josta on höytyä myös muille kuin opetustehtävissä toimiville. Palvelut saattavat kuitenkin muuttaa käyttöehtojaan, joten on hyvä aina tarkistaa uusin versio, jos asia mietityttää.

Yleisesti käytössä oleva palvelu on pääsääntöisesti turvallisempi kuin sellainen, josta sinä tai kollegasi ette ole koskaan kuulleetkaan. Tässä tarkoituksessa Wikipediakin on hyvä tietolähde. Löytyykö palvelusta ylipäätään Wikipedia-artikkelia?

Lue lisää yksityisyydensuojasta Edu.fi-sivustolta. Huomaa myös alasivut henkilötietolaista ja kansallisten lainsäädäntöjen eroista.

Sosiaalinen media on julkista


Oma toiminta on tietenkin merkittävässä roolissa. Termi sosiaalinen media kertoo jo varsin hyvin, että kyse on julkisista tiedoista. Kun julkaiset tietoja itsestäsi ja tuotat sisältöjä sosiaalisen median palveluun, vaikka rajatullekin joukolle, niin oleta lähtökohtaisesti, että ne voivat päätyä myös rajatun piirin ulkopuolisten tietoon. 

Valitse jokin palvelu, johon haluat tutustua paremmin tai olet tutustunut toisten moduulien puitteissa. Voit myös valita jo käytössäsi olevan palvelun, jonka käyttöehtoihin et ole koskaan ehtinyt tutustua. Perehdy palvelun käyttösääntöihin. Voit myös etsiä hakukoneella tietoja palvelun turvallisuudesta. Raportoi lyhyesti löydöistäsi kommenttina tähän blogikirjoitukseen.