Sosiaalinen media ja lainsäändäntö - tekijänoikeus (tehtävä 12)

Tekijänoikeudet digitaalisessa ympäristössä ovat esillä mediassa jatkuvasti. Tekijänoikeuslainsäädännön ja digitaalisen maailman tomintakulttuurin välillä on tietty jännite. Teknisesti on mahdollista helposti omaksua toimintatapoja, jotka ovat ristiriidassa tekijänoikeuslain ja sen perinteisesti sovellutusten kanssa. Tekijänoikeuslaki on kuitenkin voimassa internetissä ja sosiaalisessa mediassa aivan samaan tapaan kuin muuallakin.

Tekijänoikeuden perusteiden tuntemiselle voi löytää ainakin kaksi hyvää syytä

• Olet itse tietoinen omista oikeuksistasi.
• Kunnioitat toisten oikeuksia, etkä tule vahingossakaan rikkoneeksi niitä.

Tekijänoikeus syntyy automaattisesti ja on voimassa 70 vuotta tekijänsä kuolinvuoden päättymisestä. Se antaa tekijälle mm. yksinoikeuden päättää teoksensa esittämisestä, näyttämisestä, levittämisestä, kopioinnista ja teoskappaleiden valmistamisesta.

Käytännön vinkkejä tekijänoikeuksien kunnioittamiseen sosiaalisessa mediassa :

• Voit siteerata tekstejä normaalisti. 
• Voit vapaasti tehdä hyperlinkkejä mihin tahansa verkossa julkaistuun materiaaliin.
• Tarvitset luvan toisten henkilöiden tuottaman sisällön kuten kuvan, äänen, videon tai kokonaisten tekstien julkaisuun. Julkaisuksi lasketaan myös esim. YouTube-videon upottaminen blogiin.
• Jos et ole varma, etsi vastaus verkosta. Esimerkiksi Opettajan tekijänoikeus -sivustolla vastataan tekijänoikeuksia koskeviin kysymyksiin.

Tarmo Toikan loistava kaavio tekijänoikeuksista. Lähde liikkeelle oikeasta ylänurkasta  kohdasta "Tekijänoikeuslaki".
Kuva: Tarmo Toikka / Opettajan tekijänoikeus

Lue lisää:

• Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta löydät useita tekijänoikeuteen liittyviä oppaita. Suosittelen erityisesti sivulta viimeisenä löytyvää Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä -opasta.
• Opettajan tekijänoikeus -sivuston blogissa on runsaasti mielenkiintoisia käytännön kysymyksiä ja vastauksia paitsi opetustyötä tekeville myös muille. Opetustyötä tekeville myös loistava kaavio toisten luoman aineiston käytöstä opetuksessa.
• Missä ja mitä saat kuvata? Lue Kuvauslupa-artikkeli Mediakasvatus.fi-sivustolla.

Käyttöluvan antaminen

Miten haluat, että sinun materiaalejasi käytetään? Tekijänoikeudet antavat kattavan suojan teoksille. Toisaalta ne saattavat myös estää tuottamiesi sisältöjen leviämistä. Tekijänoikeuksistaan voi kuitenkin osittain luopua teosten leviämisen ja käytön helpottamiseksi. Tähän tarkoitukseen on luotu Creative Commons -lisenssijärjestelmä, jonka avulla voi helposti myöntää haluamiaan oikeuksia oman teoksen käytölle. Lisenssi perustuu ajatukseen avoimista sisällöistä. 

Valitse tehtävä.

A) Onko sinulla jokin polttava kysymys tekijänoikeudesta verkossa? Kysy tämän blogin kommenteissa, niin kurssin opettaja pyrkii vastaamaan. Vastaus saattaa tulla myös toiselta kurssilaiselta.

B) Tutustu Creative Commons -lisenssijärjestelmään. Voisitko kuvitella käyttäväsi jotain lisensseistä oman materiaalisi julkaisuun verkossa? Kommentoi lyhyesti blogissasi.

Sosiaalinen media ja lainsäädäntö - yksityisyys (tehtävä 11)

Miten sosiaalinen media suhteutuu tekijänoikeuksiin ja yksityisyyteen? Mitä tulisi huomioida valittaessa verkkopalveluja ja tuottaessa sisältöjä verkkoon?

Osa teistä toivoi kurssin alussa vastauksia yksityisyyden kannalta turvalliseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. Pelko henkilötietojen leviämisestä ja jopa identiteettivarkauksista voivat toimia tehokkaana esteenä arkea helpottavienkin palvelujen käyttöönotolle.

Missä maassa palvelua tarjoava yritys toimii? Suomalaisia yrityksiä koskee suomalainen lainsäädäntö.

Suuri osa sosiaalisen median palveluja tarjoavista yrityksistä toimii Yhdysvalloissa, jolloin suomalainen lainsäädäntö ei automaattisesti tuo käyttäjälle turvaa.

Lue käyttösäännöt (terms of service ja privacy policy) ja valitse palvelu, jonka käyttösääntöihin voit hyvillä mielin sitoutua. Samalla tiedät, mitä annat luvan tehdä henkilötiedoillasi. Käyttösääntöjen lukeminen voi tuntua puuduttavalta ja viedä aikaa, mutta siihen kannattaa  totutella. Tarvittaessa voit hakea apua asiantuntijoilta. Esimerkiksi Opetushallituksen Edu.fi-palvelus on koottu vertailutaulukko sosiaalisen median palvelujen käyttöehdoista, josta on höytyä myös muille kuin opetustehtävissä toimiville. Palvelut saattavat kuitenkin muuttaa käyttöehtojaan, joten on hyvä aina tarkistaa uusin versio, jos asia mietityttää.

Yleisesti käytössä oleva palvelu on pääsääntöisesti turvallisempi kuin sellainen, josta sinä tai kollegasi ette ole koskaan kuulleetkaan. Tässä tarkoituksessa Wikipediakin on hyvä tietolähde. Löytyykö palvelusta ylipäätään Wikipedia-artikkelia?

Lue lisää yksityisyydensuojasta Edu.fi-sivustolta. Huomaa myös alasivut henkilötietolaista ja kansallisten lainsäädäntöjen eroista.

Sosiaalinen media on julkista

Oma toiminta on tietenkin merkittävässä roolissa. Termi sosiaalinen media kertoo jo varsin hyvin, että kyse on julkisista tiedoista. Kun julkaiset tietoja itsestäsi ja tuotat sisältöjä sosiaalisen median palveluun, vaikka rajatullekin joukolle, niin oleta lähtökohtaisesti, että ne voivat päätyä myös rajatun piirin ulkopuolisten tietoon. 

Valitse jokin palvelu, johon haluat tutustua paremmin tai olet tutustunut toisten moduulien puitteissa. Voit myös valita jo käytössäsi olevan palvelun, jonka käyttöehtoihin et ole koskaan ehtinyt tutustua. Perehdy palvelun käyttösääntöihin. Voit myös etsiä hakukoneella tietoja palvelun turvallisuudesta. Raportoi lyhyesti löydöistäsi kommenttina tähän blogikirjoitukseen.

Sisällöntuotanto - panosta aikaasi ja osaamistasi (tehtävä 10)

Syntyykö tekstiä enemmän kuin yhteen väitöskirjaan mahtuu? Haluaisitko jatkaa kahvipöytäkeskustelua alasi ajankohtaisista tapahtumista vielä pidemmälle? Lähtisitkö viemään ajatuksiasi aktiivisesti verkkoon? Vaihtoehtoja on useita. Tärkeää on, että viestintäväline ja sen toimintatapa ovat itsellesi luontevia ja mielekkäitä.

Bloggaaminen
Olet tutustunut blogialustaan viimeistään tämän kurssin aikana. Nyt käytämme blogia oppimisympäristönä, mutta bloggaamisessa on kyse paljon muustakin. Blogi voi olla luonteva paikka julkaista kirja-arvioita, kolumneja, mielipidekirjoituksia tai kommentteja käynnissä olevaan keskusteluun.

Mieti tarpeitasi: haluatko tekstiesi kautta olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa vai tarvitsetko ensisijaisesti vain julkaisualustaa teksteillesi? Jos tavoitteenasi on jäsenyys samoista aiheista kiinnostuneiden ihmisten kenties väljässäkin verkkoyhteisössä,  osallistuminen blogsfäärin toimintaan, bloggaaminen vaatii panostamista.

Lue identiteetistä, anonymiteetistä ja bloggaamisesta Jonathan Sternen Blogging 101 for Academics.

Mikrobloggaaminen
Tällä hetkellä mikroblogi on lähes yhtä kuin Twitter. Palvelussa voi julkaista 140 merkin mittaisia viestejä, twiittejä. Voit tutustua Twitteriin myös ilman rekiteröitymistä selaamalla sen hakemistoa. Voit myös rekisteröityä mutta salata tviittisi.

Wikit
Wikisivustot ovat verkkosivustoja, joiden sisällöt ovat (mahdollisesti rajatun käyttäjäjoukon) vapaasti muokattavissa. Tutkimustyössä oman tekstin alistaminen toisten kommenteille on arkipäivää, mutta yhteiskirjoittamisessa otetaan askel pidemmälle ja hyväksytään se, että toiset voivat muokata tekstiäsi.

Onko omalla alallasi käynnissä avoimia projekteja, joissa tuotetaan tietovarantoja, oppimateriaaleja tai muuta yhteistä hyvää wikissä? Voit myös tutustua Wikimedia-säätiön yleishyödyllisiin projekteihin suomenkielisiltä tai englanninkielisiltä verkkosivuilta.

Keskity osa-alueisiin, joissa tunnet olevasi vahvoilla. Aloita sellaisista palveluista, jotka ovat sinulle ennestään tuttuja.

Kirjoittaminen verkkoon

Printin tapaan verkossakin on lukuisia eri tekstilajeja. Moni on varmasti kuullut jo lukemattomia kertoja, että hyväksi kirjoittajaksi tullaan kirjoittamalla ja lukemalla paljon. Sama pätee verkossa. Jos lähdet kirjoittamaan itsellesi uutta tekstilajia, kuten blogitekstiä, tulet paremmaksi vain kirjoittamalla - ja lukemalla tasokkaita blogitekstien lukeminen.

Verkkokirjoittamisen nyrkkisääntöjä:

• Kirjoita lyhyitä virkkeitä ja lyhyitä kappaleita.
• Käytä väliotsikoita, käytä otsikoissa tekstin avainsanoja.
• Korosta keskeisiä sanoja, käytä listoja.

Lisäksi:

• Käytä hyperlinkkejä - ne auttavat lukijaa pääsemään tiedon äärelle.
• Käytä kuvia havainollistamaan ja antamaan lisäarvoa.

Lue lisää verkkokirjoittamisesta:
Verkkokirjoittaminen. Virtuaaliammattikorkeakoulu.
Nielsen, Jakob, Writing for the Web. UseIt.com. Nielsen on tunnettu verkkosivujen käytettävyyden guru. 

Markkinointi

Sosiaalisessa mediassa oman osaamisen markkinointi perustuu ensisijaisesti oman osaamisen todistamiseen teoilla. Mitä osaat? Miten paljon jaat asiantuntemuksestasi? Oletko valmis auttamaan muita ja osallistumaan?

Perinteinen mainonta ei siis ole ensisijainen keino oman osaamisen tai omien sisältöjen markkinointiin somessa. Omien verkkosisältöjen näkyvyyteen voi kuitenkin vaikuttaa monella tapaa.

Linkit sisältöihisi
Varmista, että verkossa on asiaankuuluvilta sivustoilta linkkejä tuottamiisi sisältöihin:

• Luo linkkejä eri verkkopalveluissa sijaitsevien profiiliesi välille. Ammatillisessa verkkoyhteisöpalvelussa sijaitsevaan profiilisi voit luoda linkit esimerkiksi blogiisi ja SlideSharessa julkaisemiin esityksiisi. Lisää linkki verkkosisältöihisi sähköpostisi allekirjoitukseen. Jos olet aktiivinen jollain keskustelufoorumilla, voit yleensä lisätä linkin allekirjoitukseesi myös siellä.
• Lisää linkkisi erilaisiin blogi- ja verkkosivuhakemistoihin, jos sinulla on blogi tai kotisivut. Lisää yrityksesi verkko-osoite  yrityshakemistoihin.
• Lisää sosiaalisiin kirjanmerkkipalveluihin linkkejä tuottamiisi sisältöihin ja lisää linkkeihin soveltuvia asiasanoja (tageja).
• Tarjoa sisältöjä verkkosyötteenä aina kun mahdollista. Tämä ei välttämättä houkuttele uusia kävijöitä, mutta tekee sivustolle palaamisen helpommaksi. 

Hakukoneoptimointi
Aiheesta on kirjoitettu kokonaisia kirjoja. Muutamia vinkkejä:

• Käytä otsikoissa ja väliotsikoissa tärkeitä hakusanoja.
• Jos sivuston metatietoihin pääsee käsiksi, niihin kannattaa lisätä hyvä kuvaus ja hakusanat. Esimerkiksi Bloggerissa voit muokata blogisi metatietoja kohdassa Asetukset > Hakuasetukset > Kuvaus.
• Käytä tunnisteita / avainsanoja / tageja aina, kun se on mahdollista. Näillä avainsanoilla kuvaat tuottamiasi sisältöjä ja helpotat niiden löytymistä.

Lisää vinkkejä löydät vaikkapa hakusanoilla hakukoneoptimointi tai search engine optimization (SEO).

Valitse tehtävä

A) Kirjoita seuraava blogiteksti aiempaa harkitummin. Mieti, miten voisit parantaa sitä verkkotekstin kirjoittamisen periaatteita noudattaen. Hyödynnä vinkkien yhteydessä mainittuja linkkejä. Voit myös kirjoittaa jonkin aiemman kurssin blogitekstin uudelleen. Julkaise se siinä tapauksessa uutena tekstinä.

B) Jos olet jo tuottanut tai tuottamassa sisältöjä verkkoon, tee suunnitelma niiden näkyvyyden parantamiseksi. Raportoi lyhyesti blogissasi siitä, mitä aiot tehdä.

Sisällöntuotanto - oman asiantuntijuuden jakaminen (tehtävä 9)

Tutkijakoulutus on asiantuntijakoulutusta. Tohtorikoulutettavana olet jo oman tarkasti rajatun tutkimusaiheesi asiantuntija. Voisitko jakaa asiantuntemustasi entistä laajemmin myös muille? 

Oman osaamisen jakaminen on myös sen tunnetuksi tekemistä. Minkä asioiden osaajana haluat tulla tunnetuksi? Kenen kanssa haluat jakaa asiantuntijuuttasi?

Aloita olemassa olevien sisältöjen kartoittamisesta

Mitä "pöytälaatikostasi" löytyy? Kenelle niistä voisi olla hyötyä? Miten voisit julkaista niitä?

• artikkelit - voitko rinnakkaisjulkaista artikkelisi myös avoimesti verkossa, esim. jossain akateemisessa verkkoyhteisöpalvelussa tai yliopiston JYX-arkistossa?
• opetusmateriaalit - oletko tuottanut opetusta varten materiaaleja: kurssirunkoja, luentojäsennyksiä, oheislukemistolistoja, harjoituksia tms.? voisitko jakaa niitä toisille?
• esitysdiat, luentodiat - tutustu näiden jakamiseen erikoistuneeseen SlideShare-palveluun
• muut tekstit - onko sinulla tekstejä, jotka eivät yllä tieteellisiksi artikkeleiksi, mutta voisivat silti yltää julkaisuiksi? voisitko julkaista niitä jossain akateemisessa verkkoyhteisöpalvelussa tai omilla kotisivuillasi tai verkkoportfoliossasi?
• muut mediasisällöt - oletko tuottanut  kuva-, audio- tai videomateriaalia esimerkiksi tutkimusaiheeseesi liittyen? jos niiden julkaisulle ei ole eettisiä esteitä, voisivatko kiinnostaa muitakin? kuvien julkaisuun sopivat esimerkiksi Picasa tai Flickr, videoiden jakamiseen Vimeo 

Linkkisi ovat kullanarvoisia

Käytätkö selaimessasi kirjanmerkkejä? Mielenkiintoiset linkit, ja erityisesti sinun mielipiteesi niistä, voivat olla arvokkaita toisille samoista aiheista kiinnostuneille. Sosiaaliset kirjanmerkit ovatkin toisten kanssa jaettuja linkkejä. Tähän tarkoitukseen luotuja palveluja ovat mm. Diigo ja Delicious. Molempia voi hyödyntää puhtaasti verkkopalveluina, mutta niistä voi myös asentaa selaaimeen lisäosan, jolloin kaikki aivan normaaliin tapaan tallennetut kirjanmerkit tallentuvat myös verkkopalveluun. Omia linkkejä voi paitsi jakaa toisille, käyttää itse miltä tietokoneelta tahansa.

Lue lisää rinnakkaisjulkaisemisesta Jyväskylän yliopiston Open Access -sivustolta.

Ota vastaan palaute

Kun tuotat sisältöjä verkkoon, ole myös valmis ottamaan vastaan palautetta. Jos ajatus negatiivisesta palautteesta tuntuu vaikealta, voit yrittää valmistautua siihen etukäteen.  Muista kuitenkin vuorovaikutuksen merkitys. Jos kritiikin vaikenee hiljaiseksi, ei positiivisempiakaan viestejä välttämättä enää kuulu.

Valitse tehtävä.

A) Miten akateeminen ammattilainen näkyy verkossa? Tutustu (oman alasi) asiantuntijaan, joka toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Kartoita hänen toimintaansa siellä. Millaisia sisältöjä hän jakaa verkossa? Mitä palveluja hän käyttää ja mihin tarkoituksiin? Raportoi blogissasi lyhyesti, mitä ajatuksia sait tästä omaan toimintaasi.

B) Kartoita omalta kohdaltasi mahdollisuuksia osaamisesi jakamiseen. Kirjoita blogiin pohdinta aiheesta. Onko sinulla jotain sellaista, mitä voisit jakaa verkossa toisille? Mitä hyötyjä ja esteitä  näet jakamisessa? 

Verkostojen muodostaminen - viestintätaitojen merkitys (tehtävä 8)

Arvioi tehtävässä 7 tekemääsi suunnitelmaa viestintätaitojen näkökulmasta.

Kurssin ensimmäisessä osiossa pohdittiin paljon vuorovaikutusosaamista. Sosiaalisen median välineissä niille tyypillinen tapa viestiä on tärkeä osa välineen hallintaa. 

Tutustu Vilma Luoma-ahon artikkeliin "Sosiaalinen media: mennäkö vai eikö mennä?" (Tiedosta 2/2010, s. 8 - 11; julkaistu Academia.edu-palvelussa). Voit myös etsiä tietoa valitsemallesi palvelulle tyypillisistä viestinnän tavoista.

Kirjoita kommenttina tähän blogipostiin, millaisia havaintoija suunnitelman peilaaminen Luoma-ahon artikkeliin, kurssin alussa käytyyn keskusteluun (tehtävä 1) ja/tai löytämiisi muihin lähteisiin tuotti.

Verkostojen muodostaminen - valikoiden ja suunnitellen (tehtävä 7)

Oman osaamisen markkinointi edellyttää omasta osaamisesta viestimistä, vuorovaikutuksessa olemista toisten kanssa. Yksinkertainen keino vuorovaikutukseen ja verkostojen muodostamiseen on läsnäolo sosiaalisen median palveluissa. Harva kykenee kuitenkaan olemaan kovin aktiivinen monessa eri verkkopalvelussa. Siksi suunnitelmallisuus on tärkeää.

Valitse sinulle relevantti verkostoitumisen paikka sosiaalisessa mediassa. Suunnittele, miten voisit osallistua sen toimintaan.

Kyseessä voi olla sinulle kokonaan uusi palvelu tai ennestään tuttu palvelu, johon et ole koskaan ehtinyt kunnolla panostaa, esimerkiksi verkkoyhteisöpalvelu, keskustelufoorumi, mikroblogipalvelu (kuten Twitter) tai blogosfääri. Jos valitset alakohtaisen palvelun, ajattele omaa alaasi tässä laveasti: se voi olla oma tieteenalasi tai erikoistumisalueesi, mutta se voi olla myös monitieteisen tutkimuksen kohde tai ammattiala, jolle haluat tulevaisuudessa työllistyä.

Aloita suunnittelu pohtimalla seuraavia teemoja:

1. Määrittele tavoitteesi

Miksi haluat olla läsnä sosiaalisessa mediassa?

• Haluatko olla tietoinen alan keskustelusta yleensä?
• Haluatko kuulla uusista projekteista ja hankkeista jo ideointivaiheessa?
• Etsitkö työpaikkaa tai yhteistyökumppaneita?
• Jotain muuta?

Sinulla voi olla jo selvä tavoite. Jos taas olet vasta tutustumassa sosiaalisen median mahdollisuuksiin, tavoitteesi saattaa tarkentua, kun tietosi lisääntyy.

2. Valitse tavoitteisiisi sopiva palvelu

Tehokas läsnäolo sosiaalisessa mediassa keskittyy harvoin vain yhteen palveluun, mutta yhdestä on hyvä aloittaa. Palvelun valikoinnissa voit huomioida esimerkiksi

• missä oman alasi johtavat asiantuntijat ovat läsnä
• mistä olet löytänyt mielenkiintoisimmat keskustelut
• mikä vaikuttaa aktiivisimmalta
• mitä kollegasi suosittelevat
• mitä kommentteja ja arvioita palvelusta löydät verkosta

Tutustu erilaisiin palveluihin ja valitse sopivimman tuntuinen. Jos palvelu ei myöhemmin osoittaudukaan sinulle sopivaksi, voit poistaa tietosi ja profiilisi sieltä. Kurssin opettaja tukee tarvittaessa!

3. Suunnittele toimintaasi palvelussa

Aktiivisuuden askelia on useita, ja voit edetä niitä niin pitkälle kuin haluat, sinulle sopivaan tahtiin.

1. Lähde mukaan. Rekisteröitymällä palveluun avaat uuden viestintäkanavan ja olet toisten löydettävissä. 
2. Ole läsnä. Pitämällä profiilitietosi ajan tasalla ja lisäämällä ennestään tuttuja käyttäjiä kontaktilistaasi viestit aktiivisesti läsnäolostasi.
3. Jaa. Jakamalla palvelun kautta tuottamiasi sisältöjä, kuten vaikkapa tieteeliisiä artikkeleita, blogiposteja, linkkejä tai uutisia kulloisestakin projektistasi, kerrot toisille omasta osaamisestasi ja kiinnostuksistasi.
4. Osallistu. Osallistumalla yhteisölliseen toimintaan, joka on verkkoyhteisöissä etupäässä keskustelua, osallistut myös 

Jotkut palvelut edellyttävät etenemistä vähintään kolmanteen askeleeseen asti. Esimerkiksi blogipalvelussa tai mikroblogipalvelussa, suurimpana Twitter, ei yleensä ole järkevää olla läsnä, jos ei jaa sisältöjä edes silloin tällöin. Huomioi myös aikajänne. Toiset palvelut edellyttävät tiheämpää seuraamista ja osallistumista kuin toiset. Tutustu siis palveluun etukäteen ja pohdi, ovatko sen keskeisimmät toimintamuodot sinulle sopivia.

4. Ole kärsivällinen

Palvelut toimivat tekniikan määrittämissä raameissa. Käyttäjät kuitenkin luovat oman viestintä- ja toimintakulttuurinsa, jota palveluntuottaja ei pysty täysin määrittämään. Ulkopuolelta käsin voi aluksi olla vaikea hahmottaa, miten keskustelua käydään tai miten palvelussa toimitaan.

Alkuvaiheessa tarvitaankin yleensä suurempaa ajallista panostusta. Kun palvelun ja sen käyttäjien toiminta selvenee, palvelun hyödyntäminenkin muuttuu helpommin osaksi arkea.

Julkaise tiivis suunnitelma blogissasi. Kerro myös, tuntuuko suunnittelutyö mielekkäältä, ja mitä ajattelimisen aihetta se ehkä antoi.

Verkostojen löytäminen: Miten saan ajan riittämään? (tehtävä 6)

Akateemisessa työssä luettava ei lopu kesken. Mistä siis löytää aikaa erilaisten verkkoyhteisöpalvelujen, blogien ja keskustelufoorumien seuraamiseen? 

Useimpien palveluiden asetuksissa voit tilata sähköpostitiedotteita haluamistasi asioista, kuten sinulle palvelussa tulleista kontaktipyynnöistä tai uusista viesteistä niissä keskusteluryhmissä, joissa olet jäsenenä.
Sähköpostia tulee useimmille kuitenkin jo enemmän kuin tarpeeksi. Joustavan teknisen apuvälineen tarjoavatkin verkkosyötteet.

Verkkosyötettä tarkoittava symboli kertoo, että verkkosivustolta on mahdollista tilata sisältöjä syötteinä.
Kuva: Urizev / Flickr

Verkkosyötteiden avulla saat verkkosivuston sisältöjä tilattua erilliseen syötteenlukijaan. Syötteenlukija on sovellus, johon voi tilata sisältöjä erilaisilta uutissivuistoilta, blogeista ja keskusteluryhmistä. Sovelluksessa näet yhdellä silmäyksellä, millä seuraamistasi sivustoista on uusia sisältöjä.

Syötteenlukijoita on tarjolla lukuisia, muun muassa Netvibes ja Google-tunnuksilla käytettävissä oleva Google Reader. Älypuhelimille on tarjolla vastaavia sovelluksia. Lisäksi voit tilata verkkosyötteitä useimpiin verkkoselaimiin.

>> Ohjeita verkkosyötteiden tilaamiseen löydät Kopasta.

Ota käyttöön jokin tapa lukea verkkosyötteitä (syötteenlukija tai syötteiden tilaaminen verkko selaimeen). Kokeile palvelun käyttöä muutaman päivän ajan. Raportoi sen jälkeen lyhyesti blogissasi, miltä palvelun käyttö on tuntunut. Jos käytät jotain syötteenlukijaa jo nyt, niin kerro, millaisia kokemuksia sinulla on ollut sen käytöstä.

Vinkki: Voit tilata syötteenlukijassa kurssiblogia tai toisten kurssilaisten blogeja. Näin pysyt mukana kurssin aiheissa ja saat kenties uusia ajatuksia toisilta kurssilaisilta!

Verkostojen löytäminen: Mistä aloitan? (tehtävä 5)

Tiedätkö, missä oman alasi keskustelua käydään? Onko sosiaalisen median palveluissa parhaillaan käynnissä juuri sinun tutkimusaihettasi koskeva keskustelu, josta et ole tietoinen? 

Verkkosisältöjen paljous ja sosiaalisen median palvelujen runsaus saattavat joskus tuntua hengästyttäviltä. Olennaista on kuitenkin oikeiden verkostojen ja verkkoyhteisöjen löytäminen.

Tehtävässä 4 etsit jo tietoa oman alasi näkyvyydestä sosiaalisessa mediassa. Löysitkö samalla itsellesi uusia mielenkiintoisia tai hyödyllisiä sivustoja tai palveluja?

Jos "googletus" ei tuota tuloksia tai hakutulokset hämmentävät, hyvä paikka aloittaa ovat verkkoyhteisöpalvelut.

Yleiset ammatilliset verkkoyhteisöpalvelut sopivat monialaiseen verkostoitumiseen. Suomessa tunnetuin lienee tällä hetkellä LinkedIn, jota usein luonnehditaan ammatilliseksi Facebookiksi.

Puhtaasti akateemisia verkkoyhteisöpalveluja on useita, muun muassa Academia.edu ja ResearchGate. Tutkijayhteisölle tarkoitetuissa palveluissa on useimmiten ominaisuuksia, joita muista ammatillisista verkkoyhteisöpalveluista ei löydy, muun muassa mahdollisuus julkaista omia tekstejä tai tallentaa viitteitä. 

Eri alojen toimijat saattavat suosia tiettyä palvelua ylitse muiden. Voit tutustua kaikkiin edellämainittuihin palveluihin ilman rekisteröitymistä esimerkiksi selaamalla avoimia käyttäjäprofiileja. 

Eri ammattiryhmät tai samasta alasta kiinnostuneet ovat luoneet myös alakohtaisia verkkoyhteisöpalveluja. Yksi esimerkki tällaisesta on suomalainen Sosiaalinen median oppimisen tukena -palvelu, jossa on jäseniä koulutusalan kaikilta sektoreilta.

Keskustelufoorumeilla ja sähköpostilistoilla alakohtaista keskustelua on käyty jo ennen sosiaalisen median tuloa ja käydään edelleen. Ovatko oman alasi kotimaiset ja kansainväliset keskustelukanavat sinulle jo tuttuja?

Palveluihin rekisteröitymällä pääset käsiksi ominaisuuksien koko kirjoon, kuten erilaisiin palvelujen sisällä toimiviin keskusteluryhmiin. Turvallinen palvelujen käyttö on mahdollista, kun

• valitset hyvässä maineessa olevia palveluja,
• lisäät palveluun vain tietoja, joiden julkisuus ei ole ongelma ja
• käyt läpi käyttäjätilin asetukset heti rekisteröidyttyäsi.

Lue lisää palvelujan valinnassa huomioitavista seikoista Sosiaalinen media ja lainsäädäntö -moduulissa.

Oman alan asiantuntijat auttavat

Tiedät varmaankin, ketä oman alasi johtavat asiantuntijat ovat. Näkyvätkö he sosiaalisessa mediassa? Onko heillä profiili verkkoyhteisöpalvelussa, blogi tai perinteiset verkkosivut? Minne heidän sivuiltaan on linkkejä? Keitä sinulle uusia asiantuntijoita, mitä sivustoja tai tapahtumia "gurujen" sivuilla mainitaan?

Haastattelemalla kollegoitasi vaikkapa lounaalla tai tutkijaseminaarin tauolla, voit saada arvokkaita vinkkejä. Miten he ovat löytäneet oman alansa verkostoja? Miten he seuraavat ajankohtaista keskustelua ja saavat tiedon uusista julkaisuista tai tulevista tapahtumista?

Lisää blogiisi linkkejä oman alasi verkkoyhteisöpalveluihin, keskustelufoorumeille, blogeihin tai muille hyödyllisille verkkosivuistoille.

Voit lisätä linkit esimerkiksi blogisi sivupalkkiin tai julkaista ne blogipostina. Sivupalkkiin lisääminen onnistuu blogiasetusten Ulkoasu (Layout) -kohdasta toiminnolla Lisää gadget (Add a Gadget). Valitse gadgetiksi esim. Teksti tai Linkkilista. Teksti-gadgetissa voit halutessasi lisätä muutaman sanan luonnehdinnan jokaisesta linkistä. Katso ohjeita linkin tekemiseen ja gadgetin lisäämiseen.

Kirjallisuutta
Boyd, Danah M., Social Network Sites: Definition, History, and Scholarship. Computer-Mediated Communication, 13(1), article 11.

Vapaavalintaiset moduulit

Tänään alkaa kurssin kolmas osio, joka koostuu neljästä vapaavalintaisesta moduulista. Moduulit julkaistaan tänään maanantaina ja huomenna tiistaina.

Kurssin suoritukseen kuuluu kaksi moduulia, mutta on aivan mahdollista tutustua useampaankin aiheeseen. Eri moduuleissa etsitään vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin:

Verkostojen löytäminen
Miten löydän oman alani kanavat ja verkostot? Miten erotan ne kanavat, joita kannattaa seurata? Miten voin tehostaa eri kanavista tulevan informaation seurantaa ja seulomista?

Verkostojen muodostaminen
Miten löydän itselleni sopivan toimintatavan oman alani verkostoissa? Miten luon oman asiantuntijaprofiilini näissä verkostoissa?

Sisällöntuotanto
Miksi, miten ja millaisia sisältöjä voisin julkaista sosiaalisessa mediassa? Millaiset välineet ja julkaisualustat sopivat minulle parhaiten?

Sosiaalinen media ja lainsäädäntö
Miten sosiaalinen media suhteutuu tekijänoikeuksiin ja yksityisyyteen? Mitä minun tulisi huomioida valitessani verkkopalveluja ja tuottaessani sisältöjä verkkoon?

Kussakin moduulissa on kaksi tehtävää ja palautusaikaa on kurssin päättymiseen eli marraskuun loppuun asti.

Tavoitteena on paitsi pohtia ja suunnitella myös - mahdollisuuksien mukaan - toteuttaa käytännössä!