“Henkilöbrändi on laatulupaus” (tehtävä 3)

Identiteetit esiin?

Tämän päivän kommunikointi tapahtuu yhä enenevässä määrin verkossa – niin henkilökohtaisella tasolla kuin työasioissa. Tilaamme netistä, osallistumme keskustelupalstoille, vaihdamme kuvia, ilmaisemme itseämme ja haemme tietoa. Voimme edustaa verkossa työyhteisöämme, omaa ammattikuntaamme tai yksityistä minäämme. Verkko auttaa löytämään ja tulemaan löydetyksi asiantuntijana ja osaajana oikeiden kohderyhmien keskuudessa.

Työrooliin liittyvällä verkkoidentiteetillä edustetaan omaa organisaatiota työnantajan ehdoilla.

Yksityinen verkkoidentiteetti on jokaisen omaa työhön liittymätöntä aluetta, henkilökohtaisia asioita kuten nettiostoksia, persoonallisuuden esilletuomista.

Ammatillinen julkinen verkkoidentiteetti on näistä kahdesta erillään ja voi kasvaa henkilöbrändiksi – on sinun luoma ammatillinen profiilisi omasta asiantuntijuudestasi.

(Lähde: Aalto, T., & Uusisaari, M.Y., 2010. Löydy. Brändää itsesi verkossa.)

Laadi blogikirjoitus: Miten työminää ja yksityistä minää voi mielestäsi eritellä verkossa?

• Mistä syistä alkaisit rakentaa ammatillista julkista identiteettiä someen esim. julkaista somessa blogia/statuspäivityksiä/uutisia, kommentoida ja tägätä muiden blogeja ja artikkeleita tms. 
• Mitkä asiat arveluttavat tai ovat miinuspuolia ammatillisen julkisen identiteetin rakentamisesssa?
• Millaiset päivitykset, bloggaukset, tägit, blogikommentoinnit tai twiittaukset edistävät ammatillisen julkisen identiteetin syntymistä?

(Vinkki: tutustu somen nurjiin puoliin turvallisuuden, tekijänoikeuksien ja yksityisyyden näkökulmasta mm. teoksessa Aalto, T & Uusisaari, M. Y., 2009. Nettielämää. Sosiaalisen median maailmat.)

Tieteentekijä henkilöbrändiksi?

Ammatillisesta julkisesta identiteetistä voi kasvaa tavoitteellisella, jatkuvalla työllä henkilöbrändi. Henkilöbrändi on tunnistettava huippuasiantuntijan “leima” tai maine. Se muodostuu muiden silmissä olemuksen, kanavavalintojen, läsnäolon ja toiminnan pohjalta. 

Henkilöbrändi vaatii 

• tieto- ja viestintätekniikan hallintaa,
• viestintäosaamista,
• toisten huomioimista ja 
• asiantuntijuutensa jakamista.

Tiede vaatii keskustelua, argumentointia, kritiikkiä ja vuorovaikutusta. Verkko tarjoaa mm. kollaboraatiotyökaluja, mahdollisuuksia tägätä artikkeleita tai kommentoida blogeja. Tieteentekijöille on foorumeja, joissa on mahdollista olla sosiaalisessa kanssakäymisessä (esim. Public Library of Science, BioMed Central). Pääjulkaisuja voi myös saada RSS-syötteinä (Nature, Science, Cell, PNAS).

Näihin mahdollisuuksiin perehdytään tarkemmin seuraavissa osioissa.

Katso lisää: Aalto, T., & Uusisaari, M.Y., 2010. Löydy. Brändää itsesi verkossa.

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa: Viestijäkuva ja viestintäkulttuuri (tehtävä 2)

Viestijäkuva – millainen on oma käsityksesi itsestäsi viestijänä?

Reagoimme, tulkitsemme, luomme ja jaamme merkityksiä. Arvioimme ja reflektoimme kommunikointiamme. 

Aloita ensimmäisen blogikirjoituksen laatiminen itsestäsi viestijänä. 

Voit samalla esitellä itsesi toisille kurssilaisille, ellet ole vielä sitä tehnyt.

• Mitkä näet omiksi vahvuuksiksi vuorovaikutuksessa? Nimeä kolme. 
• Missä koet olevan kehitettävää? Nimeä kolme.
• Miten nämä voivat näkyä tai näkyvät eduksesi/haitaksesi sosiaalisessa mediassa?
• Mitä haluaisit kehittää vuorovaikutusosaamisessasi ja miten? (Tämä kysymys voi vielä tuntua hankalalta, mutta vastaa tämänhetkisen tietämyksesi perusteella.)

“Suomalainen ei puhu eikä pussaa” – mutta miten verkossa?

Sosiaalinen media on kansainvälinen ja globaali foorumi. Elämme viestintäkulttuurin murroksessa. Suomalaista viestintäkulttuuria on luonnehdittu mm. seuraavilla piirteillä:

• Asia- ja tehtäväkeskeisyys, faktoihin perustuva kommunikaatio 
• Viestinnältä odotetaan suoruutta ja rehellisyyttä
• Tiedonhankinnassa suositaan virallisia kanavia
• Hiljaisuuden arvostus
• Puheenmäärän sijasta arvostetaan puheen laatua
• Harmonian säilyttäminen ryhmässä
• Erimielisyyden osoittamisen välttäminen
• Suositaan pitkiä toisen puheenvuoroista irrallisia monologeja

(Sallinen, A. 2000; Pörhölä, M.2000, koonnut Minna Haapsaari.)

Jatka aloittamaasi blogikirjoitusta: Kuinka mielestäsi edustat näitä suomalaisen viestintäkulttuurin piirteitä? Julkaise blogikirjoitus 12.10. mennessä.

Voit halutessasi jatkaa myös edellisen tehtävän keskustelua tämän teeman pohjalta: Miten suomalainen viestintäkulttuuri näkyy mielestäsi somen käytössä - vai näkyykö?

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa: “Olet mitä viestit”? (tehtävä 1)

Meillä kaikilla on jonkinlainen kuva siitä, millaisia vuorovaikutustilanteita tai vuorovaikutuksen tapoja sosiaalisessa mediassa (lyhyesti somessa) on. Vaikka emme itse olisi aktiivisia sosiaalisen median välineiden hyödyntäjiä, vaikutelmia tihkuu silti ainakin muiden ihmisten kautta. Millaista sitten on hyvä vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa?

Vuorovaikutusosaamista käytännössä.
Kuva: konszvi / Flickr

Taitava vuorovaikuttaja tarvitsee monipuolista vuorovaikutusosaamista. Viestintäkompetenssin osa-alueiksi nähdään yleisesti tehokas ja tarkoituksenmukainen viestintä (Rubin 1990).

Viestintäkompetenssiin tai -osaamiseen liitetään seuraavat osa-alueet (Valkonen, T. 2003):

• viestintää koskeva tieto
• viestintämotivaatio ja vuorovaikutustaidot
• metakognitiiviset viestintätaidot ja
• viestinnän eettiset periaatteet.

Miten näitä voi soveltaa sosiaalisen median kontekstissa?

Käytä seuraavassa tehtävässä samaa nimeä/nimimerkkiä kuin omassa blogissasi. Jos loit blogin Blogger-alustalle, voit kirjautua sisään palveluun ennen keskusteluun osallistumista, niin nimimerkkisi tulee näkyville automaattisesti kommentoinnin yhteydessä.

Kommentoi tähän blogikirjoitukseen: Mitä sinun mielestäsi on vuorovaikutusosaaminen? Pohdi, millaista vuorovaikutusosaamista sosiaalisessa mediassa tarvitaan. Vaihda ja vertaile mielipiteitä toisten kanssa 1.10. - 12.10.

Lisätietoa vuorovaikutuksesta ja vuorovaikutusosaamisesta esim.

• Kauppila, R. A., 2000. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille.
• Helsingin yliopisto. Kielijelppi – Jelppiä akateemiseen viestintään. Vuorovaikutus – puhumista ja kuuntelemista.
• Kostiainen, E. 2003. Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena. Jyväskylän yliopisto. Studies in Humanities 1. Puheviestinnän väitöskirja.